29.3.2023
Säterinportissa järjestettiin 29.3. asiantuntijapuheenvuoro aiheesta ”Takaisin toimistolle”, jossa avattiin työntekijän motiiveja ja päätöksentekoa lähityön ja etätyön välillä sekä keskusteltiin keinoista kallistaa vakaa lähityön suuntaan nykyistä useammin. Asiantuntijana tilaisuudessa toimi Raila Lassila, palkitsemisratkaisujen ja johtamisen osaaja sekä Valued Oy:n perustaja. Aihe herätti vilkasta keskustelua puhujien ja osallistujien välillä, ja halusimme jakaa tilaisuuden antia myös niille, jotka eivät paikalle päässeet.
Raila Lassila lähestyi etätyö-lähityö-problematiikkaa työntekijän päätöksentekoa ohjaavien motiivien näkökulmasta. Vuosia kestänyt pandemia ja tottuminen etätyöhön poistivat toimistolle lähdön rutiinin ihmisten aamuista. Rutiinit ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ne luovat rakennetta päivään ja vähentävät aivojen psyykkistä kuormitusta ja ilman niitä päätöksiä joutuu tekemään aktiivisesti. Päätös toimistolle lähtemisestä tehdään aamulla heti heräämisen yhteydessä, jolloin mieli ja kroppa vasta käynnistyvät päivään ja kodin vetovoima on voimakkaimmillaan. Tässä kohtaa avuksi tulevat ennalta kalenteroidut toimistopäivät, jotka poistavat päätöksenteon tarpeen aamuista.
Mitkä sitten ovat toimivimmat keinot toimistopäivien sopimiseksi?
Työnantajan sanelemia toimistopäiviä ei suositella, sillä pakko saa työntekijän kavahtamaan ja pahimmillaan etsimään uuden työpaikan. Paljon parempi keino lähityöhön sitouttamiseksi on antaa vastuu päätöksenteosta työntekijöille itselleen ja sopia tiimitasolla keskenään pelisäännöistä. Työntekijän on paljon helpompi sitoutua sääntöihin, joita on ollut itse demokraattisesti luomassa.
Miten lähityöpäivistä saa mahdollisimman paljon irti? Keskittymällä sananmukaisesti lähityöhön ja välttämällä etäpalaverien sopimista niille päiville ja allokoimalla sen sijaan aikaa kehitystyölle, ideoinnille ja kaikelle muulle yhdessä tapahtuvalle tekemiselle. Lähityön suurimpia etuja ovat kollegoiden tuki vastoinkäymisissä ja onnistumisissa – jaettu pettymys ei kuormita lainkaan niin paljon kuin yksin haudottu harmitus ja projektin valmistuminen on paljon suurempi ilo muiden kanssa jaettuna. Uudelle työntekijälle tai uransa alussa olevalle lähityön merkitys korostuu entisestään, sillä hiljainen tieto sekä yksiköiden tai tiimien välinen tieto välittyy heikosti etäyhteyksien kautta. Tutkimusten mukaan uudessa työssä pääosin etätyötä tekevät eivät koe juurikaan yhteisöön kuulumisen tunnetta.
Jaettu pettymys ei kuormita lainkaan niin paljon kuin yksin haudottu harmitus ja projektin valmistuminen on paljon suurempi ilo muiden kanssa jaettuna.
Millaiset syyt rutiinien puutteen lisäksi rajoittavat työntekijän intoa lähteä toimistolle?
Työmatkaan kuluva aika on yksi yleisimpiä syitä, mutta sen lisäksi työntekijää saattaa vaivata epävarmuus siitä, onko toimistolla vapaana hänen työntekoaan palvelevia tiloja (esim. paljon puhelimessa puhuva kaipaa avotilan sijaan vetäytymistilaa). Lisäksi toimistolla voi joutua tekemään lisätöitä, joita etätöissä ei tarvitse tehdä, kuten toimia kollegan IT-tukena, avata ovi asiakkaille ja viihdyttää näitä varsinaista tapaamisen järjestäjää odotellessa tai tyhjentää astianpesukone. Pieneltä kuulostavia asioita, mutta joillekin nämä voivat olla merkittävä toimiston vetovoimaa vähentävä seikka. Ratkaisuina edellä lueteltuihin lähityön ”haittoihin” ovat esimerkiksi työmatkan ottaminen osaksi päivittäistä liikuntaa tai matka-ajan hyödyntäminen itseopiskeluun tai äänikirjojen kuunteluun. Huoli sopivien työtilojen löytymisestä on ratkaistavissa sähköisillä varausjärjestelmillä ja yhteisistä pelisäännöistä sopimalla ja lisätöiden delegointia helpottaa avoin keskustelu.
Lähityön hyötyjä ovat etenkin parempi tiedonvälitys ja matala kynnys ehdotusten ja ideoiden esittämiseen ja lisäksi monissa keskusteluissa esille on nostettu sosiaalisten suhteiden tuomat voimavarat. Hyvin palveluin varustetussa työympäristössä etuina ovat myös lounas (jää monelta kotona väliin kokonaan) sekä mahdollisuus ostaa ruokaa myös kotiin vietäväksi; päivittäisen liikunta-annoksen limittäminen osaksi työpäivää (ei ole pakko aina olla ennen tai jälkeen työpäivän, harkitse mahdollisuutta liikkua keskellä päivää) sekä muut hyvinvointipalvelut, joita varten ei tarvitse enää uudelleen lähteä illalla kotoa.
Vinkkeinä lähityön houkuttelevuuden lisäämiseen!
Lähityön houkuttelevuuden lisäämiseen ja yhteisöllisyyden kasvattamiseen listattiin sosiaalisten kontaktien lisääminen esimerkiksi harrastusporukoiden muodostamisella, peliturnauksilla (biljardi, darts, pöytäfutis), verkostoitumistilaisuuksilla joko oman yrityksen sisällä tai naapuriyritysten kesken sekä hyvän tekemisellä yhdessä esim. vaatteita kierrättämällä, verta luovuttamalla tai liikuntatempauksilla, joissa kerätään juostuja/poljettuja kilometrejä, joiden perusteella yritys lahjoittaa summan hyväntekeväisyyteen.
Yhteenvetona toimiston vetovoiman kasvattamiseksi voisi summata, että lähityön tekemisen ei tarvitse välttämättä olla mitenkään erikoista, mutta jokaisen yrityksen tulee varmistaa, että työpaikallakin fasiliteetit, pelisäännöt ja työskentelytavat mahdollistavat työnteon vähintään yhtä hyvin kuin kotona. Ja päälle lisätään vielä sosiaalisuuden hyöty, jonka ansiosta myös ryhmätyöt onnistuvat lähitöissä etäyhteyksiä paremmin, jonka vuoksi lähipäiviltä kannattaa yrittää vähentää etäpalavereita mahdollisuuksien mukaan.
Lopuksi kiinteistönomistajan edustaja Antti Venermo kertasi vielä Säterinportin yhteisten tilojen ja palveluiden tarjoamat mahdollisuudet yhteisöllisyyden rakentamisessa ja esitti kaikille vuokralaisille avoimen pyynnön antaa palautetta ja esittää toiveita, millaisia palveluja tai tapahtumia vuokralaiset Säterinporttiin vielä toivoisivat. Palautteiden ja ehdotusten pohjalta Säterinportista luodaan paras työympäristö juuri teille, jotka täällä työskentelette.
Seuraava Asiantuntijapuheenvuoro järjestetään keskiviikkona 10.5. Dylan ravintolan Blue Roomissa klo 14-15.30. Asiantuntijana paikalla Joonatan Voltti.
Finnish 
English 
